Kuninkaallisen avioliiton anatomia

Sarja: The Crown
Löytyy: Netflix
Luoja: Peter Morgan
Arvio: 🌞🌞🌞🌞🌞
Yhdistele: Katso Windsors-parodiaa, jos kaipaat sarkastisempaa näkökulmaa brittihoviin

Kun The Crownin toisen tuotantokauden viimeisen jakson viimeiset minuutit lipuvat tv-ruudulla, katsojan tekee mieli pysäyttää aika ja jäädä vielä hetkeksi sarjan maailmaan. Peter Morganin luomaa sarjaa ei ole turhaan kehuttu mestariteokseksi, sillä se yhdistää historian tapahtumat kiehtoviin henkilöihin ja kerrassaan upeaan kuvakerrontaan.

Toinen tuotantokausi keskittyy kuvaamaan Elisabethin (Claire Foy) ja Philipin (Matt Smith) avioliiton nikottelevaa etenemistä. Vaimonsa varjoon jäänyt Philip on levoton ja viihtyy paremmin salamyhkäisellä lounasklubillaan kuin hovin tilaisuuksissa. Sitten Elisabeth saa neuvon lähettää Philip pitkälle edustusmatkalle, joka veisi uskottomuuden ja skandaalin rajamailla tepastelevan prinssin kauaksi kotimaan lehdistöstä. Samalla mies saisi nauttia huomiosta joutumatta jakamaan sitä vaimonsa kanssa.

Philip itse kokee matkan hylkäämisenä, mutta huomaa pian, että välimatka auttaa asettamaan asiat perspektiivinsä. Eksoottiset maisemat vaihtuvat toisiin ja Philip alkaa kaivata kotiin vaimonsa luo. Hänen yksityissihteerinsä Mike sen sijaan ottaa ilon irti vaihtuvista satamista ja eksoottisista kaunottarista. Hän kirjoittaa lounasklubinsa jäsenille avoimia kirjeitä, joissa hän kehuskelee matkaseurueen seikkailuilla ja vaihtuvilla syleillä.

Kirjeet osoittautuvat odottamattoman tärkeiksi todistuskappaleiksi, kun Miken vaimo kyllästyy miehensä poissaoloon ja päättää hakea avioeroa. 1960-luvulla eron saamiseksi vaaditaan painavia syitä, esimerkiksi todisteita uskottomuudesta. Ja kun hovi saa tietää, että prinssin yksityissihteerin vaimo uhkaa avioerolla uskottomuuteen ja edustusmatkan tapahtumiin vedoten, painetaan hovissa paniikkinappulaa. Kokeneet avustajat tietävät, että eroskandaali langettaisi synkän varjon myös kuninkaallisen avioliiton päälle.

Kriisistä kriisiin

Elisabeth joutuu taistelemaan paitsi oman avioliittonsa säilyttämiseksi, myös pitääkseen hallituksen koossa. Monimutkainen tapahtumien vyyhti johtaa hallitusskandaaliin ja pääministerin eroanomukseen. Ja kaikki juuri silloin, kun raskaana olevan hallitsijan pitäisi lääkärien kehotuksesta keskittyä vain lepäämiseen.

Crownia katsoessa tulee monta kertaa miettineeksi, onko kaikilla sarjan tapahtumilla todellisuuspohjaa. Oliko Margaretin mies todella niin värikäs ja epäsovinnainen hahmo, kuin mitä sarja antaa ymmärtää? Entä oliko kruunusta luopunut Albert tosiaan niin moraaliton ja natsi-Saksan vaikutuspiirissä, kuin sarja esittää?

Tätä on kuitenkin turha pohtia liikaa, sillä faktat ovat ennenkin pilanneet hyvän tarinan. Tärkeintä on se, että draamaa kehitetään kasvavin panoksin eikä lopputulos ole ennalta-arvattava.

Laatusarjojen ystäville on varmasti ilouutinen, että Crownia luvassa lisää. Pääroolien esittäjät vaihtuvat ja loistavasti kruunupäätä tulkinnut nuori Claire Foy korvataan kypsempään ikään ehtineellä Olivia Colmanilla, joka on tuttu mm. sarjasta Broadchurch.