Kunnianosoitus 80-luvulle

Sarja: Stranger Things
Löytyy: Netflix
Luoja: Duffer Brothers
Arvio:🌞🌞🌞🌞
Yhdistele: Soita taustalla omia kasarisuosikkibiisejäsi, hanki permanentti ja college-pusero – aito tunnelma on taattu.

Kasarinostalgiaa, teinihuumoria ja yliluonnollisia elementtejä yhdistelevä Stranger Things (ST) on Netflixin viime aikojen kultamuna ja kulttisarja, josta kaikki puhuvat. Jos siis haluat yhteisen keskustelunaiheen perheen teinien, naapurin Pekan tai työpaikan nörttien kanssa, niin tartu ihmeessä kaukosäätimeen.

Sarjan luojat, Dufferin veljekset, uskoivat sitkeästi omaperäiseen sarjaideaansa, vaikka alku näytti vaikealta. He kulkivat kauppaamassa 1980-luvulle sijoittuvaa sarjaa, joka kertoo lapsista, mutta on suunnattu aikuisille. Studiot eivät innostuneet vielä tuntemattomien kirjoittajien oudosta ideasta. Mutta sitten kohdalle osui Netflix, ja loppu on historiaa.

ST on hykerryttävän monitasoinen sarja, joka yhdistää jännityksen ja huumorin ripaukseen romantiikkaa. Sarjan keskiössä on neljän pojan, Willin, Miken, Dustinin ja Lucaksen, muodostama tiivis kaveriporukka, joka sotkeutuu sekä ensimmäisellä että toisella tuotantokaudella elämänsä seikkailuun.

Toinen tuotantokausi jatkuu saumattomasti siitä, mihin edellinen loppuu. Will on saatu takaisin toisesta ulottuvuudesta ja hän yrittää parhaansa mukaan olla taas normaali koulupoika. Hänen äitinsä Joyce (Winona Ryder) vahtii poikansa jokaista liikettä ja saa pian huomata, että kaikki ei ole hyvin. Will alkaa saada outoja kohtauksia, joissa hän näkee oudon jättiläishämähäkin ja kommunikoi sen kanssa. Williä tutkitaan tarkasti valtion salaisessa laboratoriossa, jonka kokeet aiheuttivat edelliskaudella nähdyn repeämän kahden ulottuvuuden välille. Williä tutkiva lääkäri (charmantisti ikääntynyt Paul Reiser) yrittää vakuuttaa, että kyse on vain lähestyvästä trauman vuosipäivästä, mutta Joyce jatkaa poikansa tarkkailua.

Willin tukena on paitsi oma kaveriporukka, myös luokalle ilmestyvä uusi tyttö Max, johon sekä Dustin että Lucas ihastuvat kertalaakista. Max otetaan ryhmään mukaan eräänlaiseksi ulkojäseneksi, ja hän saa tosissaan taistella paikastaan poikien tiiviissä porukassa. Maxin elämää hankaloittaa läpeensä häijy isoveli Bill, joka pyrkii kontrolloimaan siskonsa jokaista liikettä ja kiusaamaan tämän uusia kavereita.

Elevenin paluu

 

Ykköskaudelta tutut aikuiset Joyce ja poliisipäällikkö Jim Hopper yrittävät myös päästä kiinni normaaliin arkeen. Hopperia painaa iso salaisuus, jonka hän on onnistunut pitämään piilossa kaikilta, mutta joka uhkaa nyt paljastua. Hopper on antanut turvapaikan sarjan kenties keskeisimmälle hahmolle, Elevenille. El on nuori, laboratoriossa kasvanut tyttö, jolla on yliluonnollisia voimia. El kaipaa yhteyttä kavereihinsa, etenkin Mikeen, mutta Hopper kieltää yhteydenotot liian vaarallisina. Kaipaus käy kuitenkin liian suureksi ja El lähtee selvittämään, mitä hänelle lapsena oikein tapahtui ja mikä on hänen paikkansa maailmassa.

Kaikki tapahtumalinjat yhdistyvät huikeaksi lopputaisteluksi toisesta ulottuvuudesta tulevaa petoa vastaan. Sarjan toinen tuotantokausi tarjoaakin ensimmäistä enemmän jännitystä ja synkän kauniita kuvia. Loppunäytös ja oikeastaan koko kakkoskausi on täysin Eleveniä esittävän Millie Bobby Brownin näytöstä. Hän kohoaa tärkeimmäksi hahmoksi, siksi ainoaksi, joka kykenee pelastamaan Hawkinsin täydelliseltä tuholta. Ja taitavasti Brown sen tekeekin. Hän uppoutuu Elevenin synkkiin mielialoihin sellaisella herkkyydellä, että on vaikea kuvitella hänen olevan vain 13-vuotias.

Stranger Things –herkkua on luvassa ainakin vielä yhden tuotantokauden verran, mahdollisesti enemmänkin. Kolmannen tuotantokauden alkua pedataan klassisesti kakkoskauden viimeisessä kohtauksessa.

P.S. Stranger Thingsin kakkoskausi olisi ollut viiden tähden suoritus ilman outoa 7. jaksoa. Vai kuuluuko se sinun mielestäsi tähän tarinaan?